Kasarit

Oikeiden kasareiden valitsemiseksi on hyvä tuntea eri materiaalien hyviä ja huonoja puolia sekä tiedettävä, mihin tarkoitukseen mikäkin on soveliain. Myös erilaiset ruoanvalmistusmenetelmät asettavat kasarille omat vaatimuksensa. Sen vuoksi onkin todettava, että mitään yhtä täydellistä materiaalia tai kasarin mallia ei ole olemassa, joka soveltuu kaikkeen käyttöön.

Ruostumaton teräs on yleinen kasareiden valmistusmateriaali. Se on kestävä, sitkeä ja myrkytön, eikä se reagoi ulkopuolisten aineiden kanssa. Teräskasariin eivät vaikuta keittiössä käytetyt hapot ja emäkset ja se on helppo puhdistaa. Ruostumattomia terässeoksia on paljon, mutta parhaana keittoastioiden seoksena pidetään nk. krominikkeliterästä, jossa on merkintä 18/10. Tämä tarkoittaa, että seoksessa on 18% kromia ja 10% nikkeliä.

Ruostumattomasta teräksestä valmistettu kasari on kuitenkin huono ja epätasainen lämmönjohtaja. Usein niiden seinämät ovat ohuita, jolloin ne ovat myös huonoja lämmönvaraajia. Monissa teräskasareissa onkin alumiinipohja, aiemmin myös kuparipohja, joka parantaa niiden lämmönjohtokykyä. Tällä keinolla ei kuitenkaan saada lämpöä johdetuksi kasarin seinämiin. Teräskasaria hankittaessa kannattaa tarkistaa, käykö kyseinen kasari induktioliedelle.

Käytössä teräskasareihin saattaa tulla kirjavuutta. Useimmiten se johtuu ylikuumentamisesta ja värjäytyminen voi tapahtua läpi koko teräksen. Kirjavuutta voi koettaa puhdistaa teräksenpuhdistusaineella tai pesuaineen ja etikan seoksella. Aina kirjavoitumista ei voi poistaa.

Teräskasareihin kerrostuu käytössä vedestä peräisin olevaa kalkkia ja muita mineraaleja. Tätä tapahtuu, kun veden lämpötila nousee yli +80°C. Näiden kerrostumien poistamiseksi teräskasareissa tulisi aika-ajoin keittää väkevää etikkaliuosta.

Kuparinen kasari on ihanteellinen lämmönjohtaja ja se ympäröi ruoan lämmöllä tasaisesti ja tehokkaasti. Kuparikasarit luovuttavat hyvän lämmönjohtokykynsä ansiosta sitomansa lämmön veteen tai kylmään alustaan. Pelkkä ilma ei jäähdytä yhtä nopeasti. Erinomaisen lämmönjohtokykynsä ansiosta kuparikasari on paras sellaisten ruokien valmistamiseen, jotka ovat tarkkoja kypsennysajan ja -lämpötilan suhteen. Kupariset kasarit eivät sovellu induktioliedelle ellei niissä ole sen mahdollistavaa pohjarakennetta.

Kuparikasarit säilyvät sukupolvelta toiselle. Ilman ja kuumuuden vaikutuksesta kuparin pinta patinoituu ja muuttuu kirjavaksi. Kosteuden ja eräiden ruokahappojen vaikutuksesta kuparin pintaan saattaa muodostua vihreätä myrkyllistä kuparihometta. Tämän vuoksi nykyajan kuparikasarit pinnoitetaan sisältä ruostumattomalla teräksellä, joka on kestävää ja helppo puhdistaa käsin tiskaamalla. Aiemmin pinnoitteena käytettiin tinaa, mutta se kuluu helposti pois eikä tinausta ole enää mahdollista helposti uusia. Täysin päällystämättömät kupariastiat, esimerkiksi sokerin keittämiseen tai valkuaisen vaahdottamiseen tarkoitetut astiat, voi puhdistaa kuparihomeesta hankaamalla sen pintaa suolaan kastetulla sitruunalla ja huuhtelemalla astiat huolellisesti.

Alumiinia käytetään paljon etenkin pinnoitettujen kasareiden valmistuksessa. Alumiinirunkoiset kasarit ovat keveitä, sillä ne painavat vain 1/3 vastaavan valurautaisen tai teräksisen painosta. Kuparin tavoin alumiini johtaa ja sitoo lämpöä erinomaisesti. Lämpöä se kuitenkin luovuttaa hitaammin kuin kupari. Alumiiniset kasarit eivät toimi induktioliedellä ellei niissä ole pohjarakennetta, joka mahdollistaa sen.

Tarttumattomaksi pinnoitettujen kasareiden (usein teflonkasareiksi kutsuttujen) pinnoitteet ovat yleensä muoviseosta (PTFE). Usein pinnoitteeseen on lisätty ainesosia, jotka lisäävät pinnoitteen naarmuuntumattomuutta ja estävät sen irtoamista. Laadukkaissa pinnoitetuissa kasareissa naarmuuntuminen ja pinnoitteen kupruilu ovat nykyään vähentyneet – osittain parantuneiden materiaalien ja osittain käyttäjien oikeiden työvälineiden ja -tapojen ansiosta – mutta niiden lämmönsietokyky on edelleen rajallinen. Ylikuumentaminen on ongelma, sillä jatkuva tyhjänä kuumentaminen korkealla lämpötilalla heikentää ajan kuluessa pinnoitteiden tarttumattomuutta.

PTFE- eli muovipinnoitteiden rinnalle on tullut keraaminen pinnoite. Niitä on käytetty joitakin vuosia kasareissa ja ne ovat terveydelle vaarattomia. Ne ovat erityisen kovia ja naarmuuntumattomia, mutta niiden iskunkestävyys on rajallinen, erityisesti astioiden reunoissa. Keraaminen pinnoite kestää +400°C lämpöä eikä ylikuumentaminen aiheuta terveydellisiä riskejä. Ruoka ja ruokaöljyt höyryyntyvät ja palavat jo 210-220°C, joten ylikuumeneminen ei ole normaalissa käytössä ongelma. Keraamisen pinnoitteen tarttumattomuus vähenee ajan kuluessa eikä se ole verrattavissa pitkäikäisiin tarttumattomiin PTFE -pinnoitteisiin. Keraamisella pinnoitteella suositellaan käytettäväksi puisia tai silikonisia työvälineitä. Terävien työvälineiden käyttöä tulee välttää, jotta pinnoite säilyy hyvänä. Käytössä syntyneet naarmut eivät vaikuta astian toimintaan kuitenkaan millään tavoin.

LoadingPäivittää…